"Jäit tuuleksi taivaan rantaan
valoisan virran rantaan
kun suruihin suuriin vaivuin
sinä iloja näit
Jäit tuuleksi taivaan rantaan
valoisan virran rantaan.
mä maailman tahtoon taivuin
sinä enkeleitä näit"
valoisan virran rantaan
kun suruihin suuriin vaivuin
sinä iloja näit
Jäit tuuleksi taivaan rantaan
valoisan virran rantaan.
mä maailman tahtoon taivuin
sinä enkeleitä näit"
Dobechester Cardini "Pekka" 8.1.2010-19.7.2013
(eutanasia; luupiikit, kovat kivut, wobbler)
Tämä päivä tuli aivan liian aikaisin. Kyllähän me sen jo tiesimme, Pekka oli viimeiset ajat kovin kipeä. Tuli aika sanoa viimeinen "vapaa".
Ikävä ja tuska repii sydäntä, luopuminen sattuu.
Pekka oli hyvä koira. Siinä oli toki puutteensa, mutta se hoiti palveluskoiran tehtävänsä hienosti niin kotona kuin kentällä. Tärkeimmän työnsä, jäsen lapsiperheessä, se hoiti moitteettomasti. Vaikka se oli ulkoisesti pieni, se oli suuri persoona. Pekka oli vakavamielinen, mutta sen huumorintaju oli jotain uskomatonta. Jos ei kahvipöydässä alkanut tapahtua tarpeeksi nopeasti, se kantoi vieraalle hänen kenkänsä. Se osasi myös avata vaatekaapin ja levittää isännän kalsarit ympäri pihaa. Pekka ehti opettaa Miinalle, että jos kantaa ihmisille erilaisia tavaroita (varsinkin heidän syödessään), saa herkkuja :)
Pekan myötä meidän elämäämme tuli uusia, upeita ihmisiä. Se sytytti meissä harrastajan liekin, joka tulee jatkumaan. Pekka jätti isot saappaat jälkeensä, joita ei ihan noin vaan täytetäkään. Tuskin tulee koskaan toista samanlaista. Eikä tarvitsekaan, Pekka oli erityinen.
Meillä on iso ikävä.Kiitos Kaisa ihan kaikesta, sä luotit meihin, autoit ja elit mukana. Petra, Saila, Manna, Tiina... kiitos tuestanne.
Ikävä on ihan järjettömän kova, Pekka oli meille hurjan rakas. Hyvää matkaa sateenkaarisillalle, rakas!
